Blogi

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Vesi, aurinko ja jää


Kahden tunnin lenkki kiersi koirapuiston, treenikentän ja rantatietä Iivisniemeen asti. Koirapuistoon tultuamme kukaan ei ollut siellä, ei ketään. Kello oli jo kymmenen aamulla. Rantatiellä oli kyllä vaikka kuinka paljon koiria ja ihmisiä nauttimassa kevät auringosta. Sen sijaan löysimme ison hiekka kentän, ja löydettyäni naksuttimen ja vähän namia aloitimme treenaamisen.
Se meni oikeen kivasti, seuraamisessa rasse keskittyi jopa normaalia parempi ja tulos oli jopa kymmenen metriä! Ehkä se ei kuulosta niin paljolta mutta meille se on paljon. Treeneistä jäi siis tosi kiva fiilis ja jatkoimme sitten matkaa ranta tietä pitkin.

Tosi paljon porukkaa oli siis liikkeellä mutta Rasse ohitti ne kaikki tosi hienosti. Päästyämme määränpäähän huomasin että siellähän oli melkein kuuma. Istahdin itse kalliolle ja luulin Rassen menevän tutkimaan ympäristöä mutta se istahti vierelleni ja istuimme siellä vähän aikaa.

Eilen kävimme "lintulammella" se on hiekkatie pikku lammen ympäri. Sinänsä hyvä sillä siellä käyvät melkein ainoastaan lintu katselijoita ja ne eivät ainakaan vielä ole välittäneet jos joku koira on vapaana. Mutta siellä käy myös hevosia, ei se sinänsä haita meitä rasse ohittaa niitäkin tosi hienosti. Mutta kun tiet alkavat olla siinä kunnossa että on melkein hirveetä kävellä, lemun vuoksi, se haittaa meitä! 
Palaan asiaan eilen kävimme siis siellä ja tapasimme Rasselle tutuksi tullut lk collie, ne leikki siellä tosi nätisti ja kutsuin Rassen vähän väliä, se totteli todella hyvin! Olen todella ylpee! :)
Mutta ihan lopussa Rasse näki jotain jäällä ja hyppäsi sitten vatsalleen siihen, jää on jo siinä kunnossa että ne eivät kestä melkein yhtään mitään. Joten jää sanoi splash ja koirani seisoi siellä onnettomana vettä vatsalle asti. Se ei tehnyt elettäkään noustaakseen joten toinen koira päätti rynnätä pelastamaan. Se on jo sen verran iso että jää meni kunnolla rikki ja Rasse pystyi kiipeemään ylös. Olisinhan minäkin voinut nostaa sen mutta kaikki tapahtui niin nopeasti etten ehtinyt reagoida. Kaikki meni hyvin, Rasse ravisteli itseensä ja jatkoi sitten matkaa häntä heiluen. En usko että se saannut mitään traumoja. Saattaa olla että se varoo tämmöisiä tilanteita jatkossa, sinänsä ihan hyvä. 

Iltapäivällä lähdemme moikaamaan Freddyä pitkästä aikaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tykätään kommenteista :)